Merttulin elämää

Tervetuloa kurkistamaan meidän perheen elämään.
Luvassa sisustusta, näpertelyjä, iloa, itkua ja elämää.

30.8.2010

Niin ne lapset kasvaa...

Istun täällä tietokoneen äärellä ja kuuntelen toisella korvalla kun Nea lukee ruotsiksi läksyjä Taiston kanssa. Uskomatonta! Minun pieni piika osaa lukea ruotsiksi. Tyttö ossaa paljon enemmän sanoja ku mie...ja mie oon muka aina ollu hyvä ruottissa. Kauppiksessakin oli 5 (arvostelu1-5).

Neiti on nyt menny tänään ekaa kertaa linja-autolla kouluun ja tullu koulusta kotiin. Onneksi Lallu-mummi oli mukana varmistamassa että matka sujuu hyvin ja neiti osaa jäädä oikeilla pysäkeillä pois.
Huomenna tyttö halusi mennä jo yksin...KÄÄK!!! Mie hermoheikko kanaemo joudun päästään lujaa otettani irti pienestä tytöstäni!!! Mie varmaan ressaan koko päivän kotona, että onko tyttö päässy perille vai ei. Onhan siellä linkkarissa muitakin Nean kavereita, muttako muttako... :D
Kuulostaako kenestäkään tutulta?!?

Vauva-arki on menny hyvin ja Yssy on ollu tyytyväinen.
1kk euvolassa tänään pojan paino oli 5100g ja pituus 56cm.
Lisää on siis tullu huikeat 7cm ja 1075g :) Hienoa!!

Eilen aloittelin ystäväni Tanjan kanssa maalaamaan meän ruskeat keittiönkaapit valkoiseksi. Tänään sain sitten vedettyä niihin ulkopuolelle toisen kerroksen maalia. Minun silimää miellyttää...saapas nähdä miellyttääkö rakkaan :D Laitan sitten tänne kuvia, kunhan saan vetimet paikoilleen ja projektin muutenkin loppuun.

Nyt tämä lähtee tuonne pihan perälle saastuttamaan keuhkojaan...olinhan mie polttamatta jo aivan liian kauan. Lopetin tupakoinnin 31.12.2009. Tyhymähän mie olin, ku aloitin uudestaan....mutta pakko minussakin on joku vika olla :D

Halit lukijoille <3

Laulava koiramme Nemo

Tuo minun mies on aikas kova soitteleen huuliharppua...
kaikki me tykätään kuunnella Taiston soittelua.
Varsinkin Nemo riehaantuu joskus mukaan...



video

23.8.2010

Koululainen




No niin...nyt tuo minun pieni tyttö lähti isoon maailmaan ekalle luokalle!!
Vasta neiti oli pieni taapero :) Saapas nähdä mitä kaikkea koulussa on tehty. Niin ja toivottavasti Nea on ymmärtänyt mitä Fröken Ulla puhuu :)

Neahan meni Gränsskolalle ekalle luokalle, samaan paikkaan missä eskarikin käytiin. Mietimme kauan Taiston kanssa, et laitetaanko tyttö Tornioon kouluun vai tänne Haaparannalle. Parempi kuitenkin olla jo tutussa porukassa ja tuttujen opettajien huomassa.
Toivotaan että päätös oli oikea ja Nea oppii ruotsinkielen hyvin ilman yöunien menettämistä.
Onneksi Nealla on samassa luokassa paras ystävä Emma :)
Sinne ne tytöt jäi keinuman, kun me vanhemmat lähdettiin :)

8.8.2010

Suurinta onnea ja iloa mitä maailmasta löytyy

No niin, keskiviikkona 28.7. se kauan odotettu ja kaivattu synnytys sitten käynnistyi :)
Aamun mulukattiin Nean huonetta ja päätettiin sitten 11 hujakoilla lähteä käymään
Ikeassa ja sitten syömään jonnekkin.
Melkein heti Ikeaan saavuttua, alkoi supistella. Kerroin Nealle, että nyt kuule
tyttö kävellään koko Ikea läpi, oikomatta...saadaan tämä nassikka ulos mamman masusta :)
Puolitoista tuntia siellä käveltiin, vähän väliä pysähdellen...Nea hädissään sanoi aina kun näki äidin nielevän kyyneleitä että "äiti, ite sie halusit tulla tänne!"
Mie siihen sitten kerroin, että ei haittaa sen pitääkin käydä kipeää...se tarkoittaa että Yssy alkaa syntymään. Supistuksia tuli tuolloin n. 5 min välein.
Ikean pihalta oli sitten pakko soittaa rakkaalle töihin, että alappa tulla kotiin...nyt se on menoa :) Ajoin autolla kotiin kaahaamatta ja Nea istui vieressä itkua tuhertaen. Selitin tytölle ettei ole mitään hätää, ja ettei äitille käy kuinkaan. Nyt saataisiin Yssy vihdoin ja viimein meidän syliin. Nea silitti minua kädestä koko automatkan kotiin :)
Ei menny kauaa, niin oli isukki Jeepin kanssa pihalla. Kotona vielä soitettiin Sunderbyn sairaalaan, pakkailtiin viime hetken tavaroita mukaan ja soitettiin Lallu-mummille
(Taiston äidille) että tulee hakemaan Nean ja Nemon.
Mummi oli kuulemaan huristellut aika reippaasti ja pihalle saavuttuaan mummi
halasi kaikki läpi ja kertoi kyyneleet poskilla kuinka on tätä hetkeä odottanut.


Tuolloin supistuksia tuli 4 minuutin välein ja matkaa oli edessä n. 150km.
Ajamaan lähdettiin n klo. 14.10... Matka meni kärvistellessä...supistusten väli lyheni 3 minuuttiin ja isi hurjasteli Jeepillä poikkelehtien autojen välistä. Silti vaikka kipiää kävi, mie "navigoin"...älä aja nuin lujaa...katoppa ku tuo tuossa jarruttaa...älä lähe ohittamaan... :D Taitaa olla hyvin veressä tuo rutkutus :D Noh, perillä oltiin puoli 4 ja silloin olin 3 cm auki...kätilö ehdotti, että mentäisiin Storhedenille syömään...mie en kuitenkaan uskaltanu lähteä...ja hyvä niin. Tunti myöhemmin olin auki jo 6cm ja sitten laitettiinkin pötköttelemään... Epiduraalin sain puoli 6 hujakoilla ja melkein samantien laittoivat myös tipan käteen. Tipan tarkoitus oli tehostaa polttoja, ettei synnytys viivästy. Maailman komein pieni poika olikin maailmassa klo. 18.41.

Jälkeiset seurasi välittömästi, joten niitäkään ei tarvinut odotella ja muutenkin arkaa mahaa painella. Napanuora oli umpisolmussa...poika oli tehny mahassa kiepin ja sukeltanut siitä läpi. Onneksi ei ole jääny kiinni mistään.
Ponnistin poikaa kolme-neljä kertaa ja silti kerkesin ajatella, etten saa poikaa ikinä tulemaan. Siistä selvällä suomenkielellä huusin ruotsalaisessa sairaalassa, että ottakaa se pois!!
Kipiää se teki, voi hyvä tavaton!! Paljon kipiämpää, kuin Nealta.
Mutta onneksi synnytys kesti verrattain vähän aikaa :)


Poika nostettiin minun rinnalle ja pieni suu alkoi miltein heti hamuamaan tissiä :)
Isi leikkasi napanuoran ja sen jälkeen henkilökunta poistui huoneesta.
Saatiin olla 4 tuntia ihan rauhassa, me uusi perhe ja tutustua toisiimme. Kukaan ei tullut Yssyä pesemään, punnittemaan tms...Ei sillä, Yssy oli hyvin puhdas, edes kinaa ei ollut pojassa.
Kun henkilökunta oli poistunut, Taisto kosi minua :)
Siinä sitten taidettiin molemmat vetistellä kosintaa ja tissillä tuhisevaa nuorta herraa.

4 tuntia myöhemmin käveltiin osastolle ja laitetiin perhehuoneeseen nukkumaan koko porukka. Siinä me kuunneltiin tuhisevaa ja ynisevää poikaamme ja nukahdettiin sylikkäin samaan sänkyyn. Aamulla saatiin heräillä ihan rauhassa, kukaan ei tullut komentamaan aamiaiselle eikä hoitajat hössöttämään. Ihanaa!! Kätilö kävi juttelemassa synnytyksestä ja hoitaja kävi tarkistamassa Yssyltä jalasta ja kädestä veressä olevan hapen määrän. Hoitaja paineli myös mahaa ja kertoi kohdun olevan n. 2 nyrkin kokoinen.
Kerrottiin henkilökunnalle, että haluttais jo lähteä kotiin ja niinpä lääkärin tarkistuksen jälkeen saatiin lähteä ajelemaan kotia kohti. Poika oli tuolloin huikeat 17 tuntia vanha :)

Mie voin super hyvin synnytyksen jälkeen...ei väsymystä, ei kipuja juuri lainkaan :) Ja istumaankin pystyin!! Jee!!
Pieni poika nukkui koko matkan kotiin ja mentiinkin heti hakemaan Nea ja Nemo anoppilasta. Siellä herkisteltiin koko porukalla ja kerrottiin kosinnasta :)
Nea suhatutuu tosi hienosti pikku veljeensä. Hoitaa ja huolehtii...pussaa ja paijaa.
Nemo on valppaana ja ehkä vähän hätääntyikin kun kuuli ensimmäisen kerran Yssyn itkevän.

Nyt nuori herra Jaakkonen on 11 päivää vanha. Vauvan tuoksuinen arki on sujunut hyvin ja koko perhe osallistuu vauvan hoitoon. Yssy nukkuu hyvin...vielä! Yöllä nukutaan 4-6 tunnin jaksoissa. Vähäisen maidon vuoksi annetaan Yssykälle myös Nannia.
Näin, kun katsoo taaksepäin "viisaampana" niin voin kyllä todeta että tupakointi raskauden aikan on ihan pirun tolloa!!! Nealta poltin tupakkaa ja palijon...Yssyltä ekan 2kk ja sitten lopetin. Huomattavasti vähemmän on huutoa, mahavaivoja ym...ja miekin jaksan paremmin.
No, te joita äskeinen ärsytti ihan suunnattomasti, niin kyse on MINUN mielipiteestäni ja kokemuksestani...Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee :)
Sanottiinhan mullekkin Nean odotusaikana vaikka mitä...mutta uppiniskasena kärtynä häätyy tehdä niinkuin ite haluaa ja kapinoida kaikkea vastaan :D